päivitetty 13.3.2024
Tälle sivulle on koottu vastaukset kaikkiin kysymyksiin, mitä saimme koskien glennien terveyskysymystä.
K: Miksi kasvattajat ei kasvata pelkästään hyvälonkkaisia koiria? Tai miksi on käytetty lonkkaniveldysplaattisia koiria?
V: Siksi, kun pelkkiä lonkkatuloksia ei voi kasvattaa. Lonkkaniveldyplasia ei ole pelkästään perimästä kiinni oleva ominaisuus vaan vaatii myös oikean ruokinnan ja liikunnan. Glenneiltä täytyy tutkia monta muutakin asiaa kuin lonkat ennen astutuspäätöstä ja punnita eri vaihtoehtoja. Täysin optimaalista vaihtoehtoa ei ole.
Tutkittavia asioita ovat esimerkiksi PRA (perinnöllinen verkkokalvorappeuma) ja DM (Degeneratiivinen myelopatia). Kasvattaja ei voi yhdistää esimerkiksi kahta PRA-kantajaa tai voidaan saada PRA-sairaita koiria. Eturaajojen PCDUsta (eturaajojen kasvuhäiriö) toivotaan yhdistettävän huonompi tulos (2/2) aina parempaan.
Osa silmäsairauksista sulkee koirat pois jalostuksesta, koirilla voi olla ahtaita purentoja, joita pitäisi yhdistellä kunnon purentoihin. Iho-ongelmaisia koiria ei tulisi käyttää ollenkaan vaikka niillä olisi kuinka hyvät lonkat. Myös kokonaisrakenteeseen tulee kiinnittää huomiota. Tasapainoinen rakenne mahdollistaa glennille tyypilllisen liikkeen ja edesauttaa koiran pysymistä hyvässä kunnossa. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota muihin ominaisuuksiin, eli onko koira ääniarka tai onko muita ei-toivottavia piirteitä. Puhumattakaan siitä, että saadaan vielä sukusiitoskerroin pidettyä järkevällä tasolla.
Yksinkertaisuudessaan yhdistelmien miettiminen on hyvin monmutkainen palapeli ja vaatii syvää tietoa rodun tilasta ja terveydellisistä ominaisuuksista. Ja vaikka kuinka yrität parhaasi, se on enemmän kuin todennäköistä, että pentueessa on jotain, mitä et osannut odottaa.
Yhdistyksemme ajaa vain rodun etua. Tutkimatta jättämällä ei ajeta rodun etua ollenkaan, koska silloin kasvattajalla on vaillinaisesti tietoa jalostukseen käytettävien koirien terveydellisistä ominaisuuksista. Tämän takia tuleva PEVISA tulee olemaan tärkeä osa tervettä glenninjalostusta. Silloin kaikki jalostukseen käytettävät koirat joudutaan tutkimaan ja tieto lisääntyy.
K: Tähän kommentteja: https://www.e-f-g.co.uk/hip-dysplasia
V: Suomen kennelliiton eläinlääkäreillä on taito tulkita myös kondrdystrofisten lonkkien tuloksia, joten se ei ole mikään ongelma täällä. Meillä tulkitaan myös monen muunkin kondrodystrofisen rodun lonkkia. Suomessa ollaan myös hyvin edistyksellisiä mikä tulee terveeseen rodunjalostukseen verrattuna esim. britteihin, jossa edelleen voidaan käyttää samaa urosta jalostukseen jopa 6-8 kertaa.
K: Lonkkiin on keskitytty kovin. Miten nuo kyynärnivelet, eli etujalkojen käyryys? Tämä on kait se ihan oikea ongelma rodussa, eivät lonkat. Niiden tilanne taitaa kuitenkin tilastollisesti olla parempi kuin lonkkien? Tutkitaanko niitä enemmän?
V: Kyynärnivelen Ingongruenssin ( INC) viralliset tutkimukset ovat alkaneet vasta 2021. Lonkkia taasen on tutkittu jo vuodesta 1994 lähtien. INC tuloksia on vähemmän. Kyynärnivelen ingongruenssi on yksi oire/sairaus mitä kondrodystrofia tuo tullessaan, joten jalostusvalinnoilla saadaan mahdollisesti tilannetta paremmiksi, mutta geenivirhe ei rodusta tällä poistu. INC tutkimukset tulee olemaan yksi PEVISAn osa lonkkaniveldyplasian ja silmätarkastusten kanssa.
K: ” Erityisesti glennien lonkkaterveys on huono ja sitä tulee parantaa ja siihen hyväksi avuksi on PEVISA. Edellinen JTO piti sisällään raja-arvosuositukset lonkkien osalta ja suosituksilla ei olla päästy ihan toivottuun tulokseen. Glennien JTOsta löytyy tarkempaa tietoa.” JTO luettu. Ei auennut tämä huoli. Siis tutkimustuloksien mukaan on huonoja lonkkia. Miten nämä tulokset vaikuttavat rodun terveyteen? Onko siis konkreettista näyttöä siitä, että juuri glenneillä on merkittävää haittaa lonkkien suhteen terveyteen? Ja kuinka paljon näistä tuloksista johtuu esim huonosta ruoasta? Tai lihavuudesta? Onko edes käsitystä siitä, mikä kaikki vaikuttaa lonkkiin ja niiden perinnöllisyyteen? Lähinnä siis kasvattajilla. Kun katsoo viime vuoden Voittaja glenniä, niin sillä on D-lonkat. Onko tämä kyseinen uros siis kärsinyt lonkistansa? Kyseessä kuitenkin yksi palkituimmista glenneistä viime aikoina, mutta ”lonkkavikainen”.
V: Lonkkanivelen kasvuhäiriö, “lonkkavika” on luuston ja nivelten kasvuhäiriö. Kasvuhäiriö johtaa usein vanhemmiten nivelrikkoon. Oireet voivat alkaa jo nuorilla koirilla, jolloin kyseessä on joko nivelkapselin tulehdus tai luukalvon hermopinne tai repeämä. Oireissa on rotukohtaisia eroja. Glennin kuuluessa bulltyyppisiin rotuihin koiran painopiste asettuu etupäähän, joten takajalat pääsevät hivenen helpommalla. Tämä varmasti on yksi syy miksi glenniä ei näytä lonkkanivelen kasvuhäiriö vaivaavan niin paljoa kuin joitain muita rotuja ja/tai alkaa vaivaamaan vasta vanhemmiten. Glennin toinen ongelma lonkkanivelen kasvuhäiriön diagnostiikassa on se, että rotu on kondrodystrofinen ja liikkeiden liikeradat saattavat olla jo valmiiksi erilaiset kuin “ei rakennevirheisellä” rodulla. Tässä hankaloittaa yksittäisen koiranomistajan näkemystä siitä liikkuuko glenni erikoisesti kondrodystrofisen rakenteensa vuoksi vai sen vuoksi, että sillä on lonkkanivelen kasvuhäiriö. Glenni näyttää huonosti kipuaan ja siinä vaiheessa kun se sitä näyttää on se jo todella sairas. Lonkkanivelen kasvuhäiriön oireet näkyvät ylösnousun hankaluutena, kävelyn jäykkyytenä, joka usein paranee koiran hetken liikuttua. Lisäksi se ilmenee myös selkeänä kipuna, joka aiheuttaa ontumista tai jopa agressiivista käytöstä. Tästä ei ole tehty kyselyä, miten glennien omistajat näkevät/ymmärtävät koiran kivunsiedon tai miten näkevät lonkkanivelen kasvuhäiriön oireet. Kerhon jalostustoimikunnalla sekä kasvattajilla on tieto ja ymmärrys siitä, miten lonkkanivelen kasvuhäiriö syntyy ja mitkä asiat sen syntymiseen sekä siitä parantumiseen vaikuttavat. Myös populaatiogenetiikka on jalostustoimikunnalla sekä kasvattajilla käytössä, kun näitä tärkeitä jalostuksellisia asioita mietitään. Yksinkertaisuudessaan lonkkanivelen kasvuhäiriö on vakava sairaus millä tahansa rodulla ja siltä osin rotujen terveystilannetta tulee parantaa. (Kennelliiton uusi jalostusohjesääntö, voimassa 1.1.2024 alkaen) Kennelliiton kasvattajat allekirjoittavat kasvattajasitoumuksen, jossa sitoutuvat kasvattamaan terveitä, hyväluonteisia, käyttöominaisuuksiltaan ja rakenteeltaan sekä ulkomuodoltaan rodunomaisia, hyvinvoivia koiria.
K: Onko olemassa tutkimuksia miten muissa roduissa lonkat ovat parantuneet kun niitä on alettu tutkimaan? Mietin vaan, että A-D yhdistelmästä voi jälkeläisille tulla mitkä tahansa lonkat maalaisjärjellä. Eli saavutetaanko lonkkien tutkimisella mitään? Tutkimuksia asian tiimoilta?
V: Tutkimuksia on olemassa ja useimmiten ne on sisällytetty eri rotujen JTOhon. Oikein toteutettu PEVISA tuottaa selkeitä tuloksia parempaan päin. A-D yhdistelmästä voi tulla mitä vaan mutta sitten seuraavassa sukupolvessa käytetään parempaa arvoa, esim B tai C. Kyllä, lonkkien tutkimisessa saadaan lonkkaterveyttä parannettua sukupolvi sukupolvelta.
K: Onko Pevisa:ssa yhden tai kahden koiran narttu/uros ja niiden jälkeläisten pennuttamisesta ohjetta/suositusta? Jos jalostuksessa käytetään muutamaa yksilöä ja sen jälkeläisiä paljon, eikö tällä tavalla geenipooli kapene rajusti ja miten asiassa pitäisi menetellä, ettei näin pääse tapahtumaan? Perinnöllisten sairauksien kertautumisen mahdollisuus kasvaa?
V: Ei, PEVISAan ei sisällytetä uros/nartturajoituksia. Sellaiset rajoitukset löytyvät rodun JTOsta ja ne pitävät sisällään uroksen ja nartun suositukset jalostuksen käyttömääristä.
K: Mikä terveyskyselyiden vastausprosentti on, edes suurin piirtein (kukaan kun ei varmaan tiedä elossa olevien koirien todellista määrää)? Tai vastaajien määrä? On mahdollista, että vastaukset vinoutuvat, jos kyselyihin ei saada kattavasti vastauksia. Terveiden koirien omistajat voivat olla esimerkiksi motivoituneempia vastaamaan kuin sairaiden, varsinkin jos kyselykaavake edellyttää tunnistautumista. On mahdollista, että omistajat eivät vastaa kyselyyn, jos heidän kokemuksensa ovat ristiriitaisia kasvattajan näkemyksen kanssa.
V: Terveyskyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 118 kappaletta. Tarkkaa kuolintietomäärää ei ole.
K: ” Jalostustoimikuntamme on käynyt keskusteluja Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan edustajan kanssa ja glenneille painokkaasti suositellaan PEVISAA vähintään lonkkien osalta. ” Avaisitteko tätä. Miksi näin?
V: Erityisesti glennien lonkkaterveys on huono ja sitä tulee parantaa ja siihen hyväksi avuksi on PEVISA. Edellinen JTO piti sisällään raja-arvosuositukset lonkkien osalta ja suosituksilla ei olla päästy ihan toivottuun tulokseen. Glennien JTOsta löytyy tarkempaa tietoa.
K: Koiranetistä kun katsoo tuontikoiria niin ”suppea jalostuskanta” aukeaa. Miten voidaan puhua suppeasta jalostuskannasta jos tuodaan koiria vain samalta kasvattajalta tai sitten omien kasvattien suoria jälkeläisiä? Tahallaan aiheutettu suppea jalostuskanta?
V: Suosittelemme lukeamaan Glen of Imaalinterriereiden JTO, jossa löytyy tilastoa tuontikoirista ja niiden käytöstä. Myös Glen Footprint, eli glennien oma maailmanlaajuinen jalostustietojärjestelmä pitää sisällään sukutaulutietoa laajemmin kuin Kennelliiton KoiraNet-jalostustietokanta. Tuodaan ulkomailta mitä tahansa, vaikka sitten jonkun kasvattajan omiin linjoihin sekoitettuna jotain toisen maan linjaa, se myös laajentaa geenipoolia. Kannattaa perehtyä poulaatiogenetiikkaan.
K: Montako prosenttia on lonkkakuvattu? Paljon näistä mitäkin lonkkatyyppiä?
V: Tässä lonkkatilastot kappalemäärittäin ja prosenteittain vuosilta 2010-2023 (tilasto otettu Kennelliiton jalostustietokannasta 22.12.2023)
K: JTO:ssa oli, että pitäisi hakea lupa Irlannissa, mitä jos he eivät lupaa anna?
V: Rodun kotimaalta tarvitaan lausunto, se on eri asia kuin lupa. Toimintamalli on siis jäänyt virheellisenä JTO:hon, kiitos huomiosta!
K: Glennien lonkkia siis tutkitaan jalostuskoirilta jo USA:ssa. Pärjäävätkö USA:laiset glennit kv-näyttelyissä? Eli jos lonkat ovat priimatavaraa, niin muuttaako se glennin käyntiä esim? Onko nimenomaan glenneillä nivelrikko-ongelmia vai onko tämä huoli noussut muista roduista?
V: USAssa on ihan samalla lailla eritasoisia koiria kuin meillä Suomessa, eli kyllä hyvät USAlaiset koirat pärjäävät myös KV-näyttelyissä. Tässä yksi esimerkki kun USAlainen koira oli ROP Helsingissä järjestetyssä Maailmanvoittaja-näyttelyssä vuonna 2014. Hyvät lonkat eivät tee glennin liikkeestä huonoa eikä hyvää. Jos koiran rakenne on kunnossa ja tasapainoinen, koira myös liikkuu hyvin. Huoli glennien lonkista ja sen myötä nivelrikosta on noussut esiin ihan rodun Suomen tilanteesta.
K: Kuuntelin 25.11.2023 Suomen Kennelliiton valtuustoseminaaria ja Kirsi Sainion esityksen. Esitys oli niin selkeä ja siitä yhteenvetona: poistakaa kohta 4. Ei tule menestymään glennien kohdalla. Jos ette itse vie glennejä PEVISAan, kennelliitto tulee sen tekemään. Halusi rotujärjestö sitä tai ei.
V: Tämä on ihan totta ja nyt odotetaan, että Kennelliitto pitää kokouksensa, jossa päivitetään PEVISA sääntöä niin että Kennelliitto pystyy määräämään rodun PEVISAan jos rotujärjestö ei itse sitä tee. Sen jälkeen teemme tarvittavat muutokset esitykseen ja poistamme ne mitkä ovat Kennelliiton ohjeiden vastaisia. Päivitys 27.11.2023: Äänestysvaihtoehdot tulevat muuttumaan, lue lisää tiedotteestamme.
K: Onko glenni edes ns risteytettävä rotu? Tällaisen rakenteen yhdistäminen toiseen ihan vastakkaiseen rotuun voi tuottaa ääripäitä ja taas läheiseen rotuun risteytettynä tuoko sitten haluttua muutosta. Sukusiitosprosentit jäävät todella alhaisiksi ainakin oman yksilöni osalta, joten toisaalta en näe geneettisen monimuotoisuuden tarvettakaan sukusiitosprosentin perusteella…vai onko glenneillä paljonkin yli 10% sukusiitosprosentteja? Nuo autoimmuunisairaudet ovat yleistyneet paljon niin ihmisillä, kuin muillakin eläimillä (esim hevosilla) ja syytä tähän ei tiedetä, veikataan niin perimää kuin ympäristötekijöitä. Mitä nämä etuosan rakenteen ongelmat ovat?
Roturisteytysprojektissa jalostukseen käytettävät koirat valikoidaan tarkkojen kriteerien mukaan. Tällä tavoin pyritään siihen, että ainoastaan ei-toivotut ominaisuudet saadaan kitkettyä pois eikä uusia ongelmia synny. Yleisesti hyväksytty raja sukusiitoksen haittojen ilmenemiselle on 5–10 %. Glenneillä geenipooli on kapea ja sukusiitosprosentit korkeita useilla sukupolvilla laskettuna eli ns. uutta verta ei ole enää käytettävissä. JTO:sta (https://glennit.fi/jalostus/jto/) löytyy tietoa glennien sukusiitosasteesta, joten suosittelemme tutustumaan siihen. On olemassa kansainvälinen glennirekisteri, jossa on tallennettuna hieman alle 9000 glennin tiedot, yli 90% koko maailman glennipopulatiosta, lähtien ensimmäisistä rekisteröidyistä glenneistä. Rekisterin nimi on Glen Footprints. Se laskee myös sukusiitoskertoimia ja sieltä saa spesifimmän tiedon sukusiitoksesta kuin kennelliiton Koiranet jalostustietojärjestelmästä, jossa on vähemmän sukupolvia sukusiitoskertoimien laskemiseen sekä vajavaiset tiedot tuontikoirien sukutauluista. Tämä siis tarkoittaa, että kennelliiton sukusiitoskertoimet ovat aina paremmat kuin mitä todellisuus on.
Glenni on kondrodystrofinen rotu, jolla on perinnöllinen luiden kasvuhäiriö, joka aiheuttaa jalkojen luiden pituuskasvun häiriintymisen jo sikiöaikana. Raajojen luut ovat lyhyemmät ja paksummat ja myös normaalia käyremmät, mutta toisinaan kyynärluun kasvulinja sulkeutuu liian aikaisin ja värttinäluun jatkaessa kasvuaan luiden mittasuhteet muuttuvat epänormaaleiksi, seurauksena on kyynärluun epäyhdenmukaisuus eli ingongruenssi eli INC. Vuonna 2021 tuli viralliseksi INC-kuvaus, joka on kehitetty kodrodystrofisille roduille.
K: Miten glennin mahtava luonne säilyisi?
V: Roturisteytyksen tarkoituksena on saada kitkettyä pois ei-toivottuja ominaisuuksia ja säilyttää rodun toivotut ominaisuudet. Tämän saavuttaminen edellyttää tarkkaa ja perusteellista harkintaa risteytettävien rotujen valinnassa.
K: Onko näistä roturisteytyskokeiluista olemassa kuinka paljon tutkittua tietoa, mistä tutkimuksia voi löytää?
DogWellNet-sivustolta löytyy yksityskohtaisia raportteja roturisteytysprojekteista. Sivulta on saatavalla raportit kromfohrländerin risteytysprojektista sekä pinserin roturisteytysprojektista, jotka ovat Suomessa toteutettuja roturisteytyksiä. Lisäksi tutkija Katariina Mäki on julkaissut aiheesta sivuillaan.
K: Onko tämän äänestyksen tueksi mitään dataa? Esimerkiksi erilaisten ongelmien esiintyvyys rodussa, mielellään vielä kasvattijittain eriteltynä.
V: Suomessa tehtyjä virallisten terveystutkimusten tuloksia voi tarkastella kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. Lisäksi glenneille on tehty terveyskysely vuonna 2013 ja 2020, vastaukset perustuvat vastaajien itsearviointiin. Näitä vastauksia on hyödynnetty jalostuksen tavoiteohjelmaa laatiessa. Kasvattajittain ei ole saatavilla dataa.
K: Onko tämä nyt pelkästään Glennit ry:n ja Suomen kennelliiton oma juttu, vai käydäänkö keskustelua kansainvälisesti tai pitääkö mahdollisiin risteytyksiin ”kysyä lupa” esimerkiksi Irlannin kennelliitolta/rotuyhdistykseltä? Varmasti jokaisen maan rotuyhdistykset pohtivat ja keskustelu on kansainvälistä etenkin näin pienen rodun kohdalla, mutta miten paljon tässä asiassa on yhteistyötä muiden maiden rotuyhdistysten kanssa esim pohjoismaissa, Euroopassa tai maailmanlaajuisesti?
V: Tämä olisi suomalaisten glennien sekä Suomen kennelliiton projekti. Asiasta on keskusteltu laajasti ympäri maailmaa mutta tämä mahdollinen projekti on suomalaisten oma. On kohteliasta kysyä Irlannin mielipide ja toivoa yhteistyötä mutta lupaa sille ei tarvita koska roturisteytykseen liittyy myös FCI:n ulkopuolisen roturisteytysrekisterin perustaminen, johon ensimmäisen sukupolven (F1) risteytyskoirat rekisteröidään. Kennelliitto kutsuu yhteistyössä rotujärjestön tai rotuyhdistyksen kanssa F1-jälkeläiset viralliseen käyttäytymisen ja ulkomuodon jalostustarkastukseen niiden täytettyä kaksi vuotta tai viimeistään ennen suunniteltua jalostuskäyttöä. F2-F4-sukupolven koirat voidaan rekisteröidä Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan päätöksellä ER-rekisteriin (erikoisrekisteri koirista, jotka eivät täytä FI-rekisteröintiehtoja) erillisen anomuksen perusteella. F5-sukupolvesta alkaen risteytysjälkeläiset voidaan rekisteröidä suoraan FI-rekisteriin (rotukoirien kantakirjarekisteri).
K: Kuulin, että Kennelliitto ei suosita glenneille lonkkakuvausta. Miksi te silti suositatte?
V: Olet varmasti kuullut tai ymmärtänyt jotain väärin. Kennelliitto ja siellä erityisesti jalostustieteellinen toimikunta suosittaa terveystutkimuksia, myös lonkkakuvauksia, niille roduille, joissa on ongelmia. Glennien lonkkaterveys ei ole hyvä ja saimme siitä myös huomautuksia uusinta JTO:ta laadittaessa. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta (joka siis myös tarkistaa ja pyytää tarvittaessa muokkauksia JTO:hon) edellyttää meitä tekemään suunnitelmia asian parantamiseksi. Olemme kysymykseesi liittyen olleet yhteydessä myös Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan edustajaan ja varmistaneet uudelleen heidän kantansa.
Glennien jalostustoimikunnassa on mukana neljä kasvattajaa. Voidaan siis sanoa, että mukana on merkittävä määrä kaikista aktiivisista kasvattajista. Lisäksi jalostustoimikunnassa on mukana yksi eläinlääkäri. Glennien jalostustoimikunnassa on paljon kokemusta ja se on samaa mieltä Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan kanssa. Lonkkaterveyttä tulee parantaa, samoin kuin muitakin glennien terveyttä heikentäviä asioita.
K: Miten lonkkaterveys vaikuttaa glenniin? Miten lonkkaterveyden paraneminen vaikuttaisi glennien ulkomuotoon? Ja jos suomalaiset glennit olisivat A-lonkkaisia, niin tulisiko niistä rotumääritelmän vastaisia?
V: Suomessa on 15 kpl AA-lonkkaisia glennejä, ensimmäinen AA-lonkkainen glenni on tutkittu 1994. Tulokset löytyvät jalostustietojärjestelmästä, kun etsii lonkkatuloksia tarpeeksi pitkältä aikaväliltä (esim. vuodesta 2000 lähtien tai aikaisemmin). Mahdollinen ongelma mikä huonoista lonkista tulee, on kivulias nivelrikko. Se heikentää koiran elämänlaatua, ja samalla perheenkin. Se mikä on hyvä asia, niin glennit kuuluvat ns. bull-tyyppisiin rotuihin, joilla on vahva takaosa ja rakenne etupainotteinen. Silloin takaosan rooli ei ole ihan niin merkittävä, kun ajatellaan painon jakautumista. Kuitenkin jos lonkat alkavat olla enenevässä määrin DD ja EE, niin alkavat nivelrikotkin lisääntyä. Lonkkien tilanne on myös tärkeää tietoa omistajalle. Jos lonkkaterveys on huono, niin nivelrikon syntymiseen voi vaikuttaa mm. liikunnalla, hyvällä ruokavaliolla ja pitämällä painon normaalina. Ylipaino edesauttaa nivelrikon syntymistä. Suomen lisäksi lonkkia kuvataan USAssa. Jos glennillä on AA-lonkat, se ei muutu ulkomuodoltaan eikä rakenteeltaan rotumääritelmän vastaiseksi.
K:Miten tuontisperman ”luovuttaja” terveystulokset aiotaan varmistaa. Ymmärtääkseni ulkomailla tehdyt lausunnot eivät ole täysin verrattavissa.
V:Olet ymmärtänyt oikein, eri maissa voi olla käytössä eri asteikkoja lausunnoille, mutta ne ovat samankaltaisia ja arvottavat samoja asioita esimerkiksi lonkissa. Kerhon kasvattajat ovat aktiivisesti lähettäneet suomessa kuvattuja lonkkakuvia ulkomaille ja näitä analysoimalla on tultu samaan johtopäätökseen, että isoja eroja ei ole tutkimusten tuloksilla. Ongelma on se, että joudutaan tuomaan koiria paljon maista, joissa rakennetutkimuksia ei tehdä. Tämä tekee entistäkin tärkeämmäksi sen, että koirat tutkitaan täällä hyvin. Toimimme tässä Kennelliiton sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Täältä voit lukea lisätietoja myös tästä asiasta (liittyen PEVISA:an).
K: Miksi toteutatte tietoiskujen tiedottamisen ja keskustelun Facebookissa? Tietoista blokkaamista ja vaikuttamista ainoastaan tiettyyn ryhmään?
V: Kaikki materiaali mitä tullaan julkaisemaan Facebook-ryhmässä, tulee olemaan saatavilla myös nettisivuilla. Päivitämme materiaalit aina ensin nettisivuille, tietoiskut tulevat olemaan ainoastaan tiivistelmiä nettisivujen materiaalista.
Facebook-ryhmä on vain yksi mahdollinen keskustelukanava. Olemme luoneet anonyymin kyselylomakkeen juuri sitä varten, että jokainen voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä ja vastaukset kysymyksiin julkaistaan nettisivuilla. Meille saa myös halutessaan lähettää sähköpostia aiheesta osoitteeseen hallitus(at)glennit.fi.
K: Kun esittelette tilastoja yms, mielestäni olisi syytä esittää niitä visuaalisemmin?
V: Tulemme julkaisemaan visuaalisemmat tilastot nettisivuillamme. Materiaalia lisätään jatkuvasti ja pyrimme saamaan tilastot mahdollisimman pian esille.
K: Onko todella niin, että glenneillä on niin paljon terveysongelmia, että edes mietitte roturisteytystä?
V: Roturisteytys on yksi potentiaalinen vaihtoehto. Suomen Glennit ry:n Jalostustoimikunta totesi kokouksessaan 25.5.2023, että glennien merkittävimmät terveysongelmat johtuvat suppeasta geenipoolista ja tämän vuoksi heikentyneestä rodun monimuotoisuudesta. Nämä tuovat mukanaan mm. erilaisia autoimmuunisairauksia (allergiat, atopiat, vatsa- ja suolisto-ongelmat) ja ajatellen koiran ja perheen hyvinvointia, pahimmillaan nämä haittaavat merkittävästi jokapäiväistä elämää. Erilaiset autoimmuunisairaudet ovat selkeästi lisääntyneet glenneillä ja niihin liittyy usein perinnöllinen alttius. Muita jalostustoimikunnan esiin nostamia kriittisimpiä glennien terveyshaasteita olivat etuosan rakenteen ongelmat ja purentaongelmat.
Tilanne ei ole vielä kriittinen, mutta mahdollinen roturisteytysprojekti on vuosien, jopa vuosikymmenen kestävä projekti, joten se tulee ajoittaa ajoissa. Näin vuosien päästäkin meillä on mahdollisuus jatkaa jalostustyötä. Kannattaa siis ajatella vaihtoehtoja pohtiessa tulevaisuutta, ei vain tätä hetkeä.
K: Olisiko kohtaa 4 ’toimitaan kuten tähänkin asti’ mahdollista avata?
V: Toimitaan kuten tähänkin asti tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että toimitaan voimassa olevan JTOn (jalostuksen tavoiteohjelman) mukaan. Se on suosittanut terveystutkimuksista mm. rakennetutkimuksia ja silmätutkimuksia ja silmiin liittyviä DNA testejä. Tähän iso osa kasvattajista on sitoutunut – toki ei kaikki. JTO pitää sisällään vain suosituksia. Voit tutustua JTO:hon tästä. Kaikista eri vaihtoehdoista julkaistaan materiaalia, joka avaa tarkemmin kyseistä vaihtoehtoa. Lisäksi tuotamme sisältöjä terveystilanteesta.
K: Milloin vuosikokous pidetään ja voiko siihen osallistua etänä? Voiko äänestää etänä?
V: Vuosikokous on yleensä pidetty maaliskuussa, jäsenet saavat hyvissä ajoin kutsun. Tarkistathan, että jäsentietosi ovat Yhdistysavaimessa ajan tasalla, kutsu tulee sähköpostilla. Sen lisäksi kutsu julkaistaan Facebook-ryhmässämme sekä verkkosivuillamme. Kokous pidetään luultavasti hybridikokouksena, jolloin etäosallistuminen ja sen myötä myös äänestäminen etänä on mahdollista. Toimintamallista on tieto kutsussa.
K: Miksi vaihtoehdoissa ei ole vaihtoehtoa rajoitettu PEVISA + Roturisteytys? Idealla rajoitettu kaventaa, mutta rotuunotto kasvattaa.
V: Hyvä kysymys, jalostustoimikunta ja yhdistyksemme hallitus ottavat pohdintaan tämän vaihtoehdon lisäämisen.
K: Allergiat. Kuinka yleisiä ovat ja osuvatko samoihin linjoihin vai onko näitä ihan sattumanvaraisesti kaikissa linjoissa?
V: Koiran allergian yleisin muoto on atopia. Atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen ihosairaus, jonka synnylle on perimän lisäksi olemassa useita altistavia tekijöitä, kuten koiran elinympäristö ja olosuhteet. Atopia on selkeästi yleistynyt glenneillä viime vuosina. Täältä voit lukea lisää atopiasta ja allergioista. Atopiatapauksia on sattumanvaraisesti eri linjoissa, koska aina se ei puhkea vaikka perinnöllinen alttius siihen olisikin. Atopia voi myös puhjeta yli 3-vuotiaana. Näin myöskään jalostukseen käytettävistä koirista ei voi tietää onko sitä alttiutta olemassa.
K: Minkä rodun kanssa harkitaan roturisteytystä?
V: Risteytysrotuja ei ole vielä pohdittu tai päätetty. Mikäli vuosikokous päättää valita roturisteytyksen vaihtoehdoksi, alkaa jalostustoimikunta ja hallitus valmistella projektia. Valmisteluun kuuluu mm. suunnitelman tekeminen ja risteytysrotujen tarkka pohdinta ja valinta. Suunnitelmat ja valinnat hyväksytetään jäsenkokouksessa ja ne tarvitsevat myös Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan ja Kennelliiton hallituksen hyväksynnän. Valmistelut hyväksytyskierroksineen ovat helposti useamman vuoden projekti. Täältä voit lukea lisää prosessista.
K: Kuka seitsemästä kasvattajasta kykenee ottamaan roturisteytyksen kontolleen jos siihen päädytään? JTOssa mainittu, että sen suunnittelu aloitettaisiin 2028-2029 ja FB:ssä olleessa esityksessä, että se olisi 10-12 vuoden sitoumus. Kennelliiton statistiikan mukaan on enää 3-4 aktiivista kasvattajaa. Tämä huolettaa noin yleensä. Loppuvatko rodun kasvattajat Suomesta?
V: Tähän ei ole vielä vastausta ketkä kasvattajat tähän lähtisivät mukaan. Prosessi lähtee liikkeeseen pitkällä, harkitulla suunnittelulla, johon liittyyy myös sen miettiminen ketkä kasvattajat tätä rupeavat mahdollisesti toteuttamaan tai että onko se ylipäätään mahdollista tällä kasvattajakapasiteetilla toteuttaa. Suurin uhkakuva on, että rodun kasvatus loppuu ja rotu mahdollisesti kuolee sukupuuttoon. Tilanne on sama ympäri maailmaa.