Glen of imaalinterrierien terveys ja hyvinvointi ovat keskiössä rodun vastuullisessa kasvatuksessa ja harrastamisessa. Glennejä pidetään yleisesti melko terveenä ja toimintakykyisenä rotuna, mutta kuten kaikissa roduissa, myös glenneillä esiintyy perinnöllisiä sairauksia ja terveyshaasteita. Näiden tunteminen ja huomioon ottaminen on tärkeää rodun tulevaisuuden kannalta. Kondrodystrofinen ja etupainoinen rakenne tuo glenneille persoonallisen ulkomuodon. Samalla ne tuovat myös omat haasteensa. Huomioitava on myös rodun suhteellisen pieni geenipooli, jonka edelleen kaventuessa riski erilaisille sairauksille kasvaa.

Rotuyhdistys seuraa aktiivisesti rodun terveystilannetta ja kokoaa tietoa terveyskyselyistä, virallisista terveystutkimuksista sekä jalostuksen tueksi kerätystä aineistosta. Tavoitteena on avoin tiedon jakaminen ja pitkäjänteinen työ glen of imaalinterrierien terveyden edistämiseksi.

– Teetä koirallesi viralliset terveystutkimukset
– Huomioi koirasi terveystulokset myös arjessa, arjen teoilla ja valinnoilla on merkitystä koirasi hyvinvointiin
– Hyödynnä jalostuskoirien terveystietoja päätöksenteossa
– Osallistu yhteisiin tapahtumiin ja vastaa terveyskyselyihin

Terveyskyselyn (2021) tulosten perusteella valtaosa glennien omistajista arvioi koiriensa terveyden hyväksi tai erinomaiseksi. Samalla aineisto tuo esiin ne osa-alueet, joihin rodussa on tärkeää kiinnittää huomiota. 

Glenneillä esiintyy muun muassa:
– iho- ja allergiaoireita
– suolistoon liittyviä ongelmia
– nivelterveyteen liittyviä haasteita 
– yksittäisiä perinnöllisiä sairauksia

Glenneillä esiintyvä resessiivisesti perinnöllinen crd3-PRA-silmäsairaus on saatu hallintaan geenitestillä, eikä sairaita yksilöitä enää synny – kantajuutta on kuitenkin edelleen noin kolmanneksella. Siksi jalostukseen käytettävät koirat tulee geenitestata ja kantajaa voidaan yhdistää vain PRA:sta vapaaseen yksilöön. Lue lisää PRA:sta ja geenitestistä täältä. 

Glenneillä voi esiintyä PRA:n lisäksi myös muita silmäsairauksia. Näitä ovat esimerkiksi

• verkkokalvon kehityshäiriö (RD, retinal dysplasia)
• perinnöllinen harmaakaihi
• distichiasis / ektooppinen cilia (ylimääräinen ripsi tai karva luomiraon reunassa tai luomen sisäpinnalla)

Lisäksi rodulla on diagnosoitu PHTVL/PHPV, jossa linssiä ympäröivä sikiöaikainen verisuonitus ja/tai alkulasiainen ei surkastu normaalisti. Tämän seurauksena linssin taakse voi jäädä eriasteisia samentumia ja linssi voi olla myös epämuotoinen.

Glenneillä on äskettäin todettu resessiivisesti periytyvä hermostosairaus eli degeneratiivinen myelopatia (DM). Sairautta esiintyy myös useilla muilla koiraroduilla. Maailmanlaajuisesti glennejä on testattu tammikuuhun 2026 mennessä 565 kappaletta, joista noin 12,2 % on ollut kantajia ja 0,9 %:lla on riskigenotyyppi. Riskigenotyyppi ei kuitenkaan tarkoita, että koira varmasti sairastuu elinaikanaan. Suosituksena on, että jatkossa kaikki jalostukseen käytettävät koirat testataan, jotta riskialttiit yhdistelmät voidaan välttää.

Lue lisää tästä sairaudesta ja testauksesta täältä.

Allergiat ja iho-ongelmat ovat glenneillä melko yleisiä vuosien 2013 ja 2021 terveyskyselyjen perusteella. Glennit ovat taipuvaisia atopiaan, ja noin 40 %:lla koirista on esiintynyt jonkin asteista kutinaa tai iho-oireita.

Atopia on geneettisestä taipumuksesta johtuva tulehduksellinen ihosairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät. Atopiasta ei voi parantua, mutta oireita voidaan hoitaa ja hallita, jotta koiralla olisi mahdollisimman hyvä olla.

Suolisto- ja vatsaoireet vaikuttavat lisääntyneen glenneillä jonkin verran, ja myös närästys on terveyskyselyn perusteella varsin yleinen vaiva. Ilmavaivoja ja muita suolisto-oireita esiintyy noin 30 %:lla glenneistä. Rodulla on diagnosoitu myös tulehduksellista suolistosairautta (IBD). Yleisesti autoimmuuni- ja tulehduksellisten sairauksien riski kasvaa, jos jalostuspohja on liian kapea. Siksi jalostuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman laajasti eri sukulinjoja, jotta yksittäisten linjojen geenit eivät pääse yleistymään liikaa.

Glennit kuuluvat ns. kondrodystrofisiin rotuihin, joiden perinnöllisenä ominaisuutena on raajojen pitkien luiden pituuskasvuhäiriö. Tästä geneettisestä ominaisuudesta johtuen glennillä on lyhyet ja käyrät etujalat. Etujalan kyynärnivelen kasvuhäiriötä kutsutaan inkongruenssiksi ja siihen on kehitetty röntgenologinen tutkimusmenetelmä INC-kuvaus (Lappalainen et. al. 2015). INC-kuvauksen asteikko on INC0 (normaali), INC1 (lievä), INC2 (kohtalainen), INC3 (vaikea). Kondrodystrofisilla roduilla INC1 on vielä ”normaali”, mutta INC2- ja INC3-kyynärnivelet ovat selvästi epänormaaleja. (Lähde: Kennelliitto)

Kyynärnivelen inkongruenssi voi oireilla etujalkojen ontumisena pentuna, jota kutsutaan pentuontumiseksi tai aikuisena, joka näkyy joko ontumisena tai kipuna, mikä johtuu kyynärnivelen ja/tai ranteen nivelrikosta sekä ranteen ligamenttien vaurioitumisesta. Nivelen kasvuhäiriötä voi myös edesauttaa trauma tai heikkolaatuinen ravinto pentuna. INC röntgenkuvauksia ja lausuntoja on ollut saatavilla vasta v. 2020 alkaen. Tammikuuhun 2026 mennessä Suomessa INC-kuvattuja glennejä on 143 kpl, joista 27,3 %:lla kyynärnivelet olivat normaalit, 25,2 %:lla toinen kyynärnivel oli normaali ja toisessa todettiin lievä muutos ja 38,5 %:lla lievä muutos todettiin molemmissa kyynärnivelissä. (Lähde: KoiraNet) 

Lonkkatulokset ovat huonontuneet viimeisen 15 vuoden aikana. Kaikista suomessa rekisteröidyistä glenneistä noin 23 % on lonkkakuvattu. Lonkkatutkimuksessa käytetään asteikkoa A:sta E:hen, A tarkoittaa tervettä lonkkaa ja E on puolestaan huonoin tulos, jolloin koiralla on jo vakava-asteinen lonkkadysplasia. Joulukuussa 2025 kuvatuista koirista A-lonkkaisia on vain 5 %, C-lonkkaisia 49 % ja D-lonkkaisia 22 %. Tavoitteena on parantaa lonkkaterveyttä lisäämällä tutkimusmääriä ja huomioimalla tulokset jalostusvalinnoissa. (Lähde: KoiraNet) 

KoiraNetin perusteella glennien yleisin kuolinsyy on syöpäsairaudet, mutta kuolinsyiden ja kuolinpäivien ilmoittaminen on ollut puutteellista. Toivomme omistajilta aktiivisuutta: ilmoittakaa koiran kuolinpäivä ja kuolinsyy OmaKoiraan, jotta rodun elinikää ja kuolinsyitä voidaan seurata luotettavammin. Nykysillä tilastoilla ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä.

Koirarotu on valikoivan jalostuksen avulla yhtenäiseksi muotoutunut koirien ryhmä, jonka ulkomuoto ja luonne ovat tunnistettavia. Rodun kehitystä ohjaavat myös suljetut rotukirjat: kun uutta verta ei voida lisätä, geneettinen monimuotoisuus kaventuu väistämättä. Tämä korostuu erityisesti pienissä ja harvinaisissa roduissa – kuten glenneillä – joissa jalostuspohja on jo lähtökohtaisesti rajallinen.

Glennipopulaatiossa tasapaino on herkkä. Jos jalostuksessa painotetaan vain yksittäisiä terveysominaisuuksia ja rajataan jalostuskoirien määrää liikaa, käytettävissä oleva jalostuspohja voi kaventua entisestään. Toisaalta jos keskitytään liikaa ulkomuotoon ja sivuutetaan terveys ja luonne, riskinä on sairauksien lisääntyminen ja rodun kokonaistilanteen heikkeneminen. Yhteinen tavoite on selvä: glenni pysyy glenninä – luonteeltaan ja ulkomuodoltaan – mutta samalla rodun terveyttä ja elinvoimaa vahvistetaan pitkäjänteisesti.

Lähteet
Glennien terveyskysely 2021
JTO
Kennelliiton jalostustietokanta

Lisää luettavaa
Katariina Mäki: Koiran lyhyet raajat voivat aiheuttaa terveysongelmia 
Lappalainen Anu K., Pulkkinen Hanna S. M., Mölsä Sari, Junnila Jouni, Hyytiäinen Heli K., Laitinen-Vapaavuori Outi: Breed-typical front limb angular deformity is associated with clinical findings in three chondrodysplastic dog breeds