päivitetty 2.3.2025
Tälle sivulle on koottu vastaukset kaikkiin terveyteen ja jalostukseen liittyviin kysymyksiin, joita saimme vuoden 2024 vuosikokoukseen liittyen. Osa tiedosta voi olla myöhemmin muuttunutta.
Lonkkaterveys
Siksi, kun pelkkiä lonkkatuloksia ei voi kasvattaa. Lonkkaniveldyplasia ei ole pelkästään perimästä kiinni oleva ominaisuus vaan vaatii myös oikean ruokinnan ja liikunnan. Glenneiltä täytyy tutkia monta muutakin asiaa kuin lonkat ennen astutuspäätöstä ja punnita eri vaihtoehtoja. Täysin optimaalista vaihtoehtoa ei ole.
Tutkittavia asioita ovat esimerkiksi PRA (perinnöllinen verkkokalvorappeuma) ja DM (Degeneratiivinen myelopatia). Kasvattaja ei voi yhdistää esimerkiksi kahta PRA-kantajaa tai voidaan saada PRA-sairaita koiria. Eturaajojen PCDUsta (eturaajojen kasvuhäiriö) toivotaan yhdistettävän huonompi tulos (2/2) aina parempaan.
Osa silmäsairauksista sulkee koirat pois jalostuksesta, koirilla voi olla ahtaita purentoja, joita pitäisi yhdistellä kunnon purentoihin. Iho-ongelmaisia koiria ei tulisi käyttää ollenkaan vaikka niillä olisi kuinka hyvät lonkat. Myös kokonaisrakenteeseen tulee kiinnittää huomiota. Tasapainoinen rakenne mahdollistaa glennille tyypilllisen liikkeen ja edesauttaa koiran pysymistä hyvässä kunnossa. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota muihin ominaisuuksiin, eli onko koira ääniarka tai onko muita ei-toivottavia piirteitä. Puhumattakaan siitä, että saadaan vielä sukusiitoskerroin pidettyä järkevällä tasolla.
Yksinkertaisuudessaan yhdistelmien miettiminen on hyvin monmutkainen palapeli ja vaatii syvää tietoa rodun tilasta ja terveydellisistä ominaisuuksista. Ja vaikka kuinka yrität parhaasi, se on enemmän kuin todennäköistä, että pentueessa on jotain, mitä et osannut odottaa.
Yhdistyksemme ajaa vain rodun etua. Tutkimatta jättämällä ei ajeta rodun etua ollenkaan, koska silloin kasvattajalla on vaillinaisesti tietoa jalostukseen käytettävien koirien terveydellisistä ominaisuuksista. Tämän takia tuleva PEVISA tulee olemaan tärkeä osa tervettä glenninjalostusta. Silloin kaikki jalostukseen käytettävät koirat joudutaan tutkimaan ja tieto lisääntyy.
Rotukohtaiset lonkkatilastot ovat saatavilla Kennelliiton jalostustietokannasta. Vuosina 2010-2023 kaikista kuvatuista glenneistä A-lonkkia on 3%, B-lonkkia 20%, C-lonkkia 52%, D-lonkkia 22% ja E-lonkkia 2%. E-lonkkaiset koirat suljetaan automaattisesti pois jalostuksesta kennelliiton toimesta.
Suomen kennelliiton eläinlääkäreillä on taito tulkita myös kondrdystrofisten lonkkien tuloksia, joten se ei ole mikään ongelma täällä. Meillä tulkitaan myös monen muunkin kondrodystrofisen rodun lonkkia. Suomessa ollaan myös hyvin edistyksellisiä mikä tulee terveeseen rodunjalostukseen verrattuna esim. britteihin, jossa edelleen voidaan käyttää samaa urosta jalostukseen jopa 6-8 kertaa.
Olet varmasti kuullut tai ymmärtänyt jotain väärin. Kennelliitto ja siellä erityisesti jalostustieteellinen toimikunta suosittaa terveystutkimuksia, myös lonkkakuvauksia, niille roduille, joissa on ongelmia. Glennien lonkkaterveys ei ole hyvä ja saimme siitä myös huomautuksia uusinta JTO:ta laadittaessa. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta (joka siis myös tarkistaa ja pyytää tarvittaessa muokkauksia JTO:hon) edellyttää meitä tekemään suunnitelmia asian parantamiseksi. Olemme kysymykseesi liittyen olleet yhteydessä myös Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan edustajaan ja varmistaneet uudelleen heidän kantansa.
Glennien jalostustoimikunnassa on mukana neljä kasvattajaa. Voidaan siis sanoa, että mukana on merkittävä määrä kaikista aktiivisista kasvattajista. Lisäksi 2023-2024 jalostustoimikunnassa on mukana yksi eläinlääkäri. Glennien jalostustoimikunnassa on paljon kokemusta ja se on samaa mieltä Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan kanssa. Lonkkaterveyttä tulee parantaa, samoin kuin muitakin glennien terveyttä heikentäviä asioita.
Suomessa on 15 kpl AA-lonkkaisia glennejä, ensimmäinen AA-lonkkainen glenni on tutkittu 1994. Tulokset löytyvät jalostustietojärjestelmästä, kun etsii lonkkatuloksia tarpeeksi pitkältä aikaväliltä (esim. vuodesta 2000 lähtien tai aikaisemmin). Mahdollinen ongelma mikä huonoista lonkista tulee, on kivulias nivelrikko. Se heikentää koiran elämänlaatua, ja samalla perheenkin. Se mikä on hyvä asia, niin glennit kuuluvat ns. bull-tyyppisiin rotuihin, joilla on vahva takaosa ja rakenne etupainotteinen. Silloin takaosan rooli ei ole ihan niin merkittävä, kun ajatellaan painon jakautumista. Kuitenkin jos lonkat alkavat olla enenevässä määrin DD ja EE, niin alkavat nivelrikotkin lisääntyä. Lonkkien tilanne on myös tärkeää tietoa omistajalle. Jos lonkkaterveys on huono, niin nivelrikon syntymiseen voi vaikuttaa mm. liikunnalla, hyvällä ruokavaliolla ja pitämällä painon normaalina. Ylipaino edesauttaa nivelrikon syntymistä. Suomen lisäksi lonkkia kuvataan USAssa. Jos glennillä on AA-lonkat, se ei muutu ulkomuodoltaan eikä rakenteeltaan rotumääritelmän vastaiseksi.
Lonkkanivelen kasvuhäiriö, “lonkkavika” on luuston ja nivelten kasvuhäiriö. Kasvuhäiriö johtaa usein vanhemmiten nivelrikkoon. Oireet voivat alkaa jo nuorilla koirilla, jolloin kyseessä on joko nivelkapselin tulehdus tai luukalvon hermopinne tai repeämä. Oireissa on rotukohtaisia eroja. Glennin kuuluessa bulltyyppisiin rotuihin koiran painopiste asettuu etupäähän, joten takajalat pääsevät hivenen helpommalla. Tämä varmasti on yksi syy miksi glenniä ei näytä lonkkanivelen kasvuhäiriö vaivaavan niin paljoa kuin joitain muita rotuja ja/tai alkaa vaivaamaan vasta vanhemmiten. Glennin toinen ongelma lonkkanivelen kasvuhäiriön diagnostiikassa on se, että rotu on kondrodystrofinen ja liikkeiden liikeradat saattavat olla jo valmiiksi erilaiset kuin “ei rakennevirheisellä” rodulla. Tässä hankaloittaa yksittäisen koiranomistajan näkemystä siitä liikkuuko glenni erikoisesti kondrodystrofisen rakenteensa vuoksi vai sen vuoksi, että sillä on lonkkanivelen kasvuhäiriö. Glenni näyttää huonosti kipuaan ja siinä vaiheessa kun se sitä näyttää on se jo todella sairas. Lonkkanivelen kasvuhäiriön oireet näkyvät ylösnousun hankaluutena, kävelyn jäykkyytenä, joka usein paranee koiran hetken liikuttua. Lisäksi se ilmenee myös selkeänä kipuna, joka aiheuttaa ontumista tai jopa agressiivista käytöstä. Tästä ei ole tehty kyselyä, miten glennien omistajat näkevät/ymmärtävät koiran kivunsiedon tai miten näkevät lonkkanivelen kasvuhäiriön oireet. Kerhon jalostustoimikunnalla sekä kasvattajilla on tieto ja ymmärrys siitä, miten lonkkanivelen kasvuhäiriö syntyy ja mitkä asiat sen syntymiseen sekä siitä parantumiseen vaikuttavat. Myös populaatiogenetiikka on jalostustoimikunnalla sekä kasvattajilla käytössä, kun näitä tärkeitä jalostuksellisia asioita mietitään. Yksinkertaisuudessaan lonkkanivelen kasvuhäiriö on vakava sairaus millä tahansa rodulla ja siltä osin rotujen terveystilannetta tulee parantaa. (Kennelliiton uusi jalostusohjesääntö, voimassa 1.1.2024 alkaen) Kennelliiton kasvattajat allekirjoittavat kasvattajasitoumuksen, jossa sitoutuvat kasvattamaan terveitä, hyväluonteisia, käyttöominaisuuksiltaan ja rakenteeltaan sekä ulkomuodoltaan rodunomaisia, hyvinvoivia koiria.
Tutkimuksia on olemassa ja useimmiten ne on sisällytetty eri rotujen JTOhon. Oikein toteutettu PEVISA tuottaa selkeitä tuloksia parempaan päin. A-D yhdistelmästä voi tulla mitä vaan mutta sitten seuraavassa sukupolvessa käytetään parempaa arvoa, esim B tai C. Kyllä, lonkkien tutkimisessa saadaan lonkkaterveyttä parannettua sukupolvi sukupolvelta.
USAssa on ihan samalla lailla eritasoisia koiria kuin meillä Suomessa, eli kyllä hyvät USAlaiset koirat pärjäävät myös KV-näyttelyissä. Tässä yksi esimerkki kun USAlainen koira oli ROP Helsingissä järjestetyssä Maailmanvoittaja-näyttelyssä vuonna 2014. Hyvät lonkat eivät tee glennin liikkeestä huonoa eikä hyvää. Jos koiran rakenne on kunnossa ja tasapainoinen, koira myös liikkuu hyvin. Huoli glennien lonkista ja sen myötä nivelrikosta on noussut esiin ihan rodun Suomen tilanteesta.
Kyynärnivelen Ingongruenssi (INC)
Kyynärnivelen Ingongruenssin ( INC) viralliset tutkimukset ovat alkaneet vasta 2021. Lonkkia taasen on tutkittu jo vuodesta 1994 lähtien. INC tuloksia on vähemmän. Kyynärnivelen ingongruenssi on yksi oire/sairaus mitä kondrodystrofia tuo tullessaan, joten jalostusvalinnoilla saadaan mahdollisesti tilannetta paremmiksi, mutta geenivirhe ei rodusta tällä poistu. INC tutkimukset tulee olemaan yksi PEVISAn osa lonkkaniveldyplasian ja silmätarkastusten kanssa.
Glenni on kondrodystrofinen rotu, jolla on perinnöllinen luiden kasvuhäiriö, joka aiheuttaa jalkojen luiden pituuskasvun häiriintymisen jo sikiöaikana. Raajojen luut ovat lyhyemmät ja paksummat ja myös normaalia käyremmät, mutta toisinaan kyynärluun kasvulinja sulkeutuu liian aikaisin ja värttinäluun jatkaessa kasvuaan luiden mittasuhteet muuttuvat epänormaaleiksi, seurauksena on kyynärluun epäyhdenmukaisuus eli ingongruenssi eli INC. Vuonna 2021 tuli viralliseksi INC-kuvaus, joka on kehitetty kodrodystrofisille roduille.
Allergiat
Koiran allergian yleisin muoto on atopia. Atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen ihosairaus, jonka synnylle on perimän lisäksi olemassa useita altistavia tekijöitä, kuten koiran elinympäristö ja olosuhteet. Atopia on selkeästi yleistynyt glenneillä viime vuosina. Täältä voit lukea lisää atopiasta ja allergioista. Atopiatapauksia on sattumanvaraisesti eri linjoissa, koska aina se ei puhkea vaikka perinnöllinen alttius siihen olisikin. Atopia voi myös puhjeta yli 3-vuotiaana. Näin myöskään jalostukseen käytettävistä koirista ei voi tietää onko sitä alttiutta olemassa.
PEVISA
Erityisesti glennien lonkkaterveys on huono ja sitä tulee parantaa ja siihen hyväksi avuksi on PEVISA. Edellinen JTO piti sisällään raja-arvosuositukset lonkkien osalta ja suosituksilla ei olla päästy ihan toivottuun tulokseen. Glennien JTOsta löytyy tarkempaa tietoa.
Tämä on ihan totta ja nyt odotetaan, että Kennelliitto pitää kokouksensa, jossa päivitetään PEVISA sääntöä niin että Kennelliitto pystyy määräämään rodun PEVISAan jos rotujärjestö ei itse sitä tee. Sen jälkeen teemme tarvittavat muutokset esitykseen ja poistamme ne mitkä ovat Kennelliiton ohjeiden vastaisia. Päivitys 27.11.2023: Äänestysvaihtoehdot tulevat muuttumaan, lue lisää tiedotteestamme.
Ei, PEVISAan ei sisällytetä uros/nartturajoituksia. Sellaiset rajoitukset löytyvät rodun JTOsta ja ne pitävät sisällään uroksen ja nartun suositukset jalostuksen käyttömääristä.
Roturisteytys
Roturisteytyksestä syntyneet pennut rekisteröidään Kennelliiton roturisteytysrekisteriin kolmen ensimmäisen sukupolven ajan.
Nämä koirat voivat kilpailla kansallisissa kisoissa ja näyttelyissä, mutta ne eivät kilpaile kv-titteleistä.
Viidennestä sukupolvesta alkaen risteytyskoirat voidaan rekisteröidä suoraan Kennelliiton viralliseen kantakirjarekisteriin (FI) ja ne voivat kilpailla kansainvälisistä titteleistä normaalisti.
Risteytysrotuja ei ole vielä pohdittu tai päätetty. Mikäli vuosikokous päättää valita roturisteytyksen vaihtoehdoksi, alkaa jalostustoimikunta ja hallitus valmistella projektia. Valmisteluun kuuluu mm. suunnitelman tekeminen ja risteytysrotujen tarkka pohdinta ja valinta. Suunnitelmat ja valinnat hyväksytetään jäsenkokouksessa ja ne tarvitsevat myös Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan ja Kennelliiton hallituksen hyväksynnän. Valmistelut hyväksytyskierroksineen ovat helposti useamman vuoden projekti. Täältä voit lukea lisää prosessista.
Roturisteytys on yksi potentiaalinen vaihtoehto. Suomen Glennit ry:n Jalostustoimikunta totesi kokouksessaan 25.5.2023, että glennien merkittävimmät terveysongelmat johtuvat suppeasta geenipoolista ja tämän vuoksi heikentyneestä rodun monimuotoisuudesta. Nämä tuovat mukanaan mm. erilaisia autoimmuunisairauksia (allergiat, atopiat, vatsa- ja suolisto-ongelmat) ja ajatellen koiran ja perheen hyvinvointia, pahimmillaan nämä haittaavat merkittävästi jokapäiväistä elämää. Erilaiset autoimmuunisairaudet ovat selkeästi lisääntyneet glenneillä ja niihin liittyy usein perinnöllinen alttius. Muita jalostustoimikunnan esiin nostamia kriittisimpiä glennien terveyshaasteita olivat etuosan rakenteen ongelmat ja purentaongelmat.
Tilanne ei ole vielä kriittinen, mutta mahdollinen roturisteytysprojekti on vuosien, jopa vuosikymmenen kestävä projekti, joten se tulee ajoittaa ajoissa. Näin vuosien päästäkin meillä on mahdollisuus jatkaa jalostustyötä. Kannattaa siis ajatella vaihtoehtoja pohtiessa tulevaisuutta, ei vain tätä hetkeä.
Roturisteytyksen tarkoituksena on saada kitkettyä pois ei-toivottuja ominaisuuksia ja säilyttää rodun toivotut ominaisuudet. Tämän saavuttaminen edellyttää tarkkaa ja perusteellista harkintaa risteytettävien rotujen valinnassa.
DogWellNet-sivustolta löytyy yksityskohtaisia raportteja roturisteytysprojekteista. Sivulta on saatavalla raportit kromfohrländerin risteytysprojektista sekä pinserin roturisteytysprojektista, jotka ovat Suomessa toteutettuja roturisteytyksiä. Lisäksi tutkija Katariina Mäki on julkaissut aiheesta sivuillaan.
Tämä olisi suomalaisten glennien sekä Suomen kennelliiton projekti. Asiasta on keskusteltu laajasti ympäri maailmaa mutta tämä mahdollinen projekti on suomalaisten oma. On kohteliasta kysyä Irlannin mielipide ja toivoa yhteistyötä mutta lupaa sille ei tarvita koska roturisteytykseen liittyy myös FCI:n ulkopuolisen roturisteytysrekisterin perustaminen, johon ensimmäisen sukupolven (F1) risteytyskoirat rekisteröidään. Kennelliitto kutsuu yhteistyössä rotujärjestön tai rotuyhdistyksen kanssa F1-jälkeläiset viralliseen käyttäytymisen ja ulkomuodon jalostustarkastukseen niiden täytettyä kaksi vuotta tai viimeistään ennen suunniteltua jalostuskäyttöä. F2-F4-sukupolven koirat voidaan rekisteröidä Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan päätöksellä ER-rekisteriin (erikoisrekisteri koirista, jotka eivät täytä FI-rekisteröintiehtoja) erillisen anomuksen perusteella. F5-sukupolvesta alkaen risteytysjälkeläiset voidaan rekisteröidä suoraan FI-rekisteriin (rotukoirien kantakirjarekisteri).
Rodun kotimaalta tarvitaan lausunto, se on eri asia kuin lupa. Toimintamalli on siis jäänyt virheellisenä JTO:hon, kiitos huomiosta!
DogWellNet-sivustolta löytyy yksityskohtaisia raportteja roturisteytysprojekteista. Sivulta on saatavalla raportit kromfohrländerin risteytysprojektista sekä pinserin roturisteytysprojektista, jotka ovat Suomessa toteutettuja roturisteytyksiä. Lisäksi tutkija Katariina Mäki on julkaissut aiheesta sivuillaan.
Tähän ei ole vielä vastausta ketkä kasvattajat tähän lähtisivät mukaan. Prosessi lähtee liikkeeseen pitkällä, harkitulla suunnittelulla, johon liittyyy myös sen miettiminen ketkä kasvattajat tätä rupeavat mahdollisesti toteuttamaan tai että onko se ylipäätään mahdollista tällä kasvattajakapasiteetilla toteuttaa. Suurin uhkakuva on, että rodun kasvatus loppuu ja rotu mahdollisesti kuolee sukupuuttoon. Tilanne on sama ympäri maailmaa.
Muut
Jäsenistö on valinnut PEVISAn rajoituksin. Glennien edellinen JTO sisälsi hyvät suositukset terveemmälle rakenteen jalostukselle glenneillä. Suosituksena oli yhdistää A/B lonkat C lonkkiin ja jopa D lonkkiin. Tulokset pysyivät samoina ja jopa huononivat. Jalostustoimikunta ja glennien hallitus yhdessä pui pitkään avoimen ja rajoitetun PEVISAn tarvetta lähinnä siksi että mitään paranemista jalostukseen ei pelkillä suosituksilla saatu. Lopulta konsultoituamme kennelliiton Jalostustieteellistä toimikuntaa saimme suosituksen käyttää mieluummin rajattua kuin avointa PEVISAA. Avoin PEVISAhan ei muuta mitään edellisen viiden vuoden suosituksista kuin että kaikki jalostukseen käytettävät koirat on tutkittava mutta jalostukseen saa käyttää D/D yhdistelmää. Glennien kasvattajat on tutkineet jalostukseen käytettävien glennien rakenteita erittäin hyvin. 95% glennikasvattajista tutkii. Muutaman yksittäisen pentueen tutkimattomuus ei vaikuta mihinkään. Rajattu PEVISA rajottaa geneettistä kantaa, se on totta. Jalostukseen käytettävien koirien määrä vähenee. Mikä sitten on pienempi paha – jatkaa avoimella Pevisalla D-D lonkkien yhdistämistä vai tiukemmalla PEVISAlla saada vähän pakolla yhditettyä koiria terveemmin niin että se syö geneettistä kantaa. Jalostustoimikunta sekä hallitus päätti esittää erilaisia vaihtoehtoja jäsenkokoukselle yhdistettynä roturisteytysprojektin alottamiseen ajatuksella, että nämä ei syö toisiltaan mitään vaan tukevat toisiaan. Täältä näet glennien lonkkaterveyden kehityksen viimeiseltä 10 vuodelta prosentteina. A lonkkia yhteensä 3%, B lonkkia 19%, C lonkkia 53% ja D lonkkia 23%. E lonkat kennelliitto poistaa automaattisesti jalostuksesta ja niiden osuus on 2%. Tämän pitäisi selkiyttää ajatusta hyvän. Lopuksi kommenttiketjun viimeiseen toteamaan vastataan, että glennien kanta on huono ympäri maailmaa ja joka paikassa yhtä sisäsiittoista (tieto löytyy parhaisten Glen Footprintin kansainvälisestä glennien jalostustietokannasta). Eli jos mitään ei ei ylhäällä mainituista kohdista -rajatulla PEVISAlla ehkä hivenen rakenneterveempiä glennejä ja roturisteytyksillä laajennetta gleneettistä kantaa- tehdä, niin rotu kuolee sukupuuttoon joka tapauksessa.
Olet ymmärtänyt oikein, eri maissa voi olla käytössä eri asteikkoja lausunnoille, mutta ne ovat samankaltaisia ja arvottavat samoja asioita esimerkiksi lonkissa. Kerhon kasvattajat ovat aktiivisesti lähettäneet suomessa kuvattuja lonkkakuvia ulkomaille ja näitä analysoimalla on tultu samaan johtopäätökseen, että isoja eroja ei ole tutkimusten tuloksilla. Ongelma on se, että joudutaan tuomaan koiria paljon maista, joissa rakennetutkimuksia ei tehdä. Tämä tekee entistäkin tärkeämmäksi sen, että koirat tutkitaan täällä hyvin. Toimimme tässä Kennelliiton sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Täältä voit lukea lisätietoja myös tästä asiasta (liittyen PEVISA:an).
Suosittelemme lukeamaan Glen of Imaalinterriereiden JTO, jossa löytyy tilastoa tuontikoirista ja niiden käytöstä. Myös Glen Footprint, eli glennien oma maailmanlaajuinen jalostustietojärjestelmä pitää sisällään sukutaulutietoa laajemmin kuin Kennelliiton KoiraNet-jalostustietokanta. Tuodaan ulkomailta mitä tahansa, vaikka sitten jonkun kasvattajan omiin linjoihin sekoitettuna jotain toisen maan linjaa, se myös laajentaa geenipoolia. Kannattaa perehtyä poulaatiogenetiikkaan.
Edelliseen terveyskyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 118 kappaletta. Tarkkaa kuolintietomäärää ei ole.