Glennien terveys 2024

Sivu päivitetty 13.3.2024

Vuoden 2024 Suomen Glennit ry:n vuosikokouksessa äänestettiin siitä, mihin suuntaan rodun terveysasioita tulevaisuudessa viedään. Tällä sivulla oleva materiaali kerättiin tueksi päätöksentekoon.

Kysymykset & vastaukset
Voit selata aiheeseen liittyen esitettyjä kysymyksiä ja niiden vastauksia täältä.

Roturisteytys on hyödyllinen tapa parantaa koirarodun terveyttä ja vähentää perinnöllisten ongelmien riskiä 

Roturisteytys on jalostusmenetelmä, jossa yhdistetään kahden eri koirarodun yksilöitä tarkkaan harkitusti ja valvotusti. Menetelmä pyrkii lisäämään geneettistä monimuotoisuutta ja vähentämään perinnöllisiä sairauksia ja ongelmia roduissa, joissa geneettistä vaihtelua ei enää ole. Ideana on, että hyvinvoivan rodun valikoidut yksilöt tuovat terveyttä ja hyviä ominaisuuksia terveysongelmien kanssa painivaan rotuun. 

Suomessa Kennelliitto hyväksyy roturisteytysprojektin rotujärjestön hakemuksen perusteella. Projektin toteutuksesta vastaa rotuyhdistys- tai järjestö yhdessä kasvattajien kanssa. 

Tapoja, joilla roturisteytys voi parantaa rodun terveyttä: 

  • Geneettinen monimuotoisuus: Roturisteytys lisää geneettistä monimuotoisuutta, mikä voi auttaa vähentämään sukusiitoksen haittavaikutuksia, kuten perinnöllisiä sairauksia ja vikoja.  
  • Sairauksien vähentyminen: Roturisteytys voi auttaa vähentämään perinnöllisten sairauksien, kuten lonkka- ja kyynärnivelongelmien, silmäsairauksien ja allergian/atopian, esiintymistä.  
  • Luonteen ja käyttäytymisen monimuotoisuus: Roturisteytys voi myös vaikuttaa koirien käyttäytymiseen ja luonteeseen. Yhdistämällä eri rotujen luonteenpiirteitä voidaan pyrkiä saavuttamaan toivottuja ominaisuuksia ja vähentämään taipumusta perinnöllisiin käyttäytymisongelmiin. 

Roturisteytys voi tuottaa toivottuja tuloksia, kun se suoritetaan huolellisesti, suunnitelmallisesti sekä tiukasti valvotusti. Kennelliitto onkin laatinut tarkat ohjeistukset roturisteysprojektien toteuttamisesta ja Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on vahvasti mukana ohjaamassa ja valvomassa niin roturisteytyksen suunnittelua kuin sen toteutustakin. 

Pohdi näitä näkökulmia omaa päätöstäsi miettiessä:  

  • Roturisteytys tuo perinnöllistä vaihtelua rotuun ja voi parantaa sen terveyttä yllä mainituin tavoin. 
  • Roturisteytyksellä voidaan välttää rodun ajautuminen tilaan, jossa jalostukseen ei ole enää saatavilla riittävästi perimältään terveitä ja erisukuisia koiria (=sukupuutto). 
  • Roturisteytys on pitkä ja suuritöinen projekti, joka vaatii huolellista suunnittelua ja paneutumista rotuyhdistykseltä/-järjestöltä. 
  • Roturisteytyksen toteutus vaatii pitkää sitoutumista kasvattajilta ja roturisteytyspentujen omistajilta. Pentujen terveyttä ja luonnetta seurataan koko niiden elämän ajan. 
  • Roturisteytys ei ole yhden kasvattajan projekti – risteytyspentueita vaaditaan useita ja pennut on rekisteröitävä virallisesti kasvattajan kennelnimelle. 
  • Roturisteytys voi tuottaa sekä toivottuja että ei-toivottuja tuloksia, mikä on normaali asia koiranjalostuksessa. 
  • Roturisteytys ei ole aina yksinkertainen tai nopea ratkaisu kaikkiin koirien geneettisiin ongelmiin. 
  • Roturisteytyksellä ei tyypillisesti ole tarkoitus muuttaa rodun ulkomuotoa. Risteytyspennut voivat ulkomuodoltaan poiketa risteytettävästä rodusta, mutta ulkomuoto on helppo palauttaa muutamassa sukupolvessa. 
  • Roturisteytys ei ole sama asia kuin rotumixit, joissa rotujen yhdistely on satunnaista ja kontrolloimatonta, eikä niiden tarkoituksena ole parantaa yhdisteltyjen rotujen terveyttä. 
  • Suomen Kennelliiton yleinen jalostusstrategia 2018-2023 suosittaa roturisteytystä rodulle, mikäli sen sukusiitosaste on korkea (strategiassa on määritetty tehollinen populaatiokoko, jonka alittuessa rotuun tulisi hankkia perinnöllistä vaihtelua roturisteytyksellä).  

Lähteet: 

Lisää luettavaa:
Roturisteytys, esitetty vuoden 2023 vuosikokoukselle
Koiramme 7-8/2023: Suomi harppoo roturisteytysten edelläkävijäksi

PEVISA tarkoittaa perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa ja tällä hetkellä Kennelliitto suosittaa kaikille roduille PEVISAa. PEVISA-ohjelmalla pyritään varmistamaan, että rodussa esiintyvät perinnölliset sairaudet saadaan hallintaan, eivätkä ne pääse runsastumaan. PEVISA-ohjelman avulla voidaan myös säilyttää rodun perinnöllistä vaihtelua, jotta saataisiin estettyä haitallisten geenimuotojen kasautuminen ja tuettua rodun kestävää kehitystä. Glenneillä ei ole omaa PEVISA-ohjelmaa. Jalostukseen on antanut suosituksia glennien oma JTO eli Jalostuksen tavoiteohjelma.

Mitä tarkoittaa PEVISA rajoituksin tai ilman? 

PEVISA-ohjelma voi olla rajoituksin tai ilman. Jos rajoituksia ei ole, puhutaan ns. avoimesta PEVISAsta. Tällöin on määritelty, mitä virallisia tutkimuksia tulee olla tehtynä ennen astutusta (esimerkiksi virallinen lonkkakuvaus tai voimassa oleva silmätarkastustulos), jotta pennut voidaan rekisteröidä Kennelliittoon. Avoin PEVISA auttaa seulomaan jalostuksesta pois esimerkiksi mahdolliset E-lonkkaiset tai heikoimman INC-tuloksen saaneet koirat. Lonkissa E-tulos on asteikoin heikoin ja koira merkitään Kennelliiton toimesta automaattisesti ei jalostukseen -merkinnällä. Jos tutkimuksia ei ole tehty, asteikon heikoimman tuloksen saaneita yksilöitä saatetaan käyttää jalostukseen.  

Rajoituksin olevassa PEVISAssa määritellään tietyt raja-arvot virallisille tutkimuksille ja näin voidaan sulkea pois jalostuksesta ne yksilöt, joIden tutkimustulokset eivät täytä raja-arvoja. Tiukat raja-arvot rajoittaisivat jo ennestään suppeaa geenipooliamme. PEVISAa suunnitellessa voimme itse määritellä siinä käytettävät raja-arvot.  

PEVISAa harkitessa on syytä muistaa, että sen piiriin ei saada esimerkiksi autoimmuunisairauksia. PEVISA-ohjelmaan sisältyy vain sellaisia sairauksia, joille on olemassa Kennelliiton vahvistama ohjeistus sairauden tutkimisesta ja luokittelusta.

Viralliset tutkimustulokset löytyvät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä 

Kennelliiton jalostustietojärjestelmä on avoin tietokanta, josta kaikki voivat tutustua esimerkiksi mille koiralle on tehty viralliset tutkimukset ja millaisin tuloksin ja onko koiraa käytetty jalostukseen.  

Tässä poiminta terveystutkimustilanteesta jalostukseen käytettyjen glennien osalta (virallinen silmätutkimus ja virallinen lonkkatutkimus): 

Suomen Glennien JTO 2018-2022 aikana on Suomessa syntynyt 48 pentuetta, joissa on 97 eri vanhempaa.  

  • 10 uroksista on ulkomaisia/pakastesiemeniä ilman SKL:n voimassa olevia tutkimuksia ja  lisäksi 16 vanhemmalla ei astutushetkellä ole ollut voimassa olevaa silmätarkastusta (71 tutkittu/97, 68,87%). 
  • 26 vanhemmalla ei ennen astutusta ollut tehtynä lonkkatutkimusta (71 tutkittu/97, 68,7%).  

Pohdi näitä näkökulmia omaa päätöstäsi miettiessä:  

PEVISAan (rajoituksin tai ilman) ei saada kaikkia sairauksia tai vikoja, esimerkiksi autoimmuunisairaudet jäävät PEVISAn ulkopuolelle  

Avoin PEVISA varmistaa, että kaikille jalostuksen käytettäville koirille on tehty määritellyt terveystutkimukset 

Avoimen PEVISAn avulla saadaan karsittua pois jalostuksesta mahdolliset asteikon heikoimmat tulokset (esim. lonkkien osalta E-lonkat) ja näin varmistetaan, ettei niitä käytetä jalostukseen (Kennelliitto ei rekisteröi asteikon heikoimman tuloksen saaneiden vanhempien pentueita). 

Rajoituksin olevalla PEVISAlla saavutetaan myös avoimen PEVISAn hyödyt 

PEVISA tiukoin rajoituksin kaventaa suppeaa geenipooliamme. 

Jos lähdemme suunnittelemaan PEVISAa rajoituksin, voimme itse määritellä siinä käytettävät raja-arvot.  

Vuoden 2021 glennien terveyskyselyn mukaan 90 % arvioi oman koiransa terveyden erinomaiseksi tai hyväksi. Glenneillä esiintyy kuitenkin silmä-, iho-, immunologisia- ja suolistosairauksia, allergioita sekä lonkkaniveldysplasiaa. Ja koska glenni on kondrodystrofinen rotu sillä ilmenee kyynärnivelten kasvuhäiriöitä.

Glenneillä esiintyvä resessiivisesti perinnöllinen PRA-silmäsairaus on saatu hallintaan geenitestillä eikä sairaita yksilöitä enää synny. Mutta noin 1/3 glenneistä kantaa tätä geeniä perimässään, joten kaikki jalostukseen käytettävät yksilöt on geenitestattava, ja PRA-geenin kantajiin voidaan yhdistää vain PRA-geenistä vapaa yksilö. Glenneillä voi esiintyä muita silmäsairauksia kuten verkkokalvon kehityshäiriö (retinal dysplasia, RD), perinnöllinen harmaakaihi, Distichiasis / Ektooppinen cilia (Ylimääräinen ripsi / karva luomiraon reunassa/ luomen sisäpinnalla sidekalvolla). Lisäksi glenneillä on diagnosoitu myös  PHTVL/PHPV (persistent hyperplastic tunica vasculosa lentis/persistent hyperplastic primary vitreous) tarkoittaa linssiä ympäröivän verisuonituksen ja/tai alkulasiaisen liiallista kasvua sikiönkehityksen alussa ja vajavaista surkastumista syntymän aikoihin/sen jälkeen. Seurauksena on eriasteisia samentumia linssin takana sekä mahdollisesti myös linssin epämuotoisuutta.

Glenneillä on todettu äskettäin uusi resessiivisesti periytyvä hermostosairaus eli degeneratiivinen myelopatia, selkäydinrappeuma (DM). Tätä hermostosairautta esiintyy laajasti myös useilla muilla koiraroduilla.  DM:n on olemassa oma geenitesti, jonka avulla voidaan seuloa kantajat ja sairaat yksilöt terveistä. Tähän mennessä on maailmanlaajuisesti testattu 211 glenniä, joista 16,1 % on DM- geenin kantajia ja 2,3 % on sairaita yksilöitä. Vastuulliset kasvattajat tulevat jatkossa testauttamaan kaikki jalostukseen käytettävät koirat, jotta vältytään sairailta yksilöiltä.

Allergiat ja iho-ongelmat ovat glenneillä melko yleisiä vuosien 2013 ja 2021 terveyskyselyjen perusteella.  Glennit ovat taipuvaisia atopiaan ja noin 40 prosentilla koiria esiintyi jonkin asteista kutinaa tai iho-ongelmia. Atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ihosairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttaa myös ympäristötekijät. Atopiasta ei voi parantua, mutta vaivaa voidaan hoitaa.

Suolisto- ja vatsasairaudet tuntuvat lisääntyneet jonkin verran glenneillä ja närästys tuntuu olevan myös varsin yleinen vaiva glenneillä. Ilmavaivoja ja muita suolisto-ongelmia esiintyy noin 30 % glenneistä terveyskyselyn mukaan. Glenneillä on myös diagnosoitu tulehduksellista suolistosairautta (IBD). Yleisesti tiedetään, että kaikki autoimmuuni- ja tulehdukselliset sairaudet lisääntyvät, kun käytetään liian suppeita koiria määrää jalostuksessa. Jalostuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman laaja-alaisesti eri sukulinoja, jotta yhden sukulinjan geenit eivät yleistyisi liikaa.

Glennit kuuluvat ns. kondrodystrofisiin rotuihin, joiden perinnöllisenä ominaisuutena on raajojen pitkien luiden pituuskasvuhäiriö. Tästä geneettisestä ominaisuudesta johtuen glennillä on lyhyet ja käyrät etujalat. Etujalan kyynärnivelen kasvuhäiriötä kutsutaan inkongruenssiksi ja siihen on kehitetty röntgenologinen tutkimusmenetelmä INC-kuvaus (Lappalainen et. al. 2015). INC-kuvauksen asteikko on INC0 (normaali), INC1 (lievä), INC2 (kohtalainen), INC3 (vaikea). Kyynärnivelen inkongruenssi voi oireilla etujalkojen ontumisena pentuna, jota kutsutaan pentuontumiseksi tai aikuisena, joka näkyy joko ontumisena tai kipuna, mikä johtuu kyynärnivelen ja/tai ranteen nivelrikosta sekä ranteen ligamenttien vaurioitumisesta. Nivelen kasvuhäiriötä voi myös edesauttaa trauma tai heikkolaatuinen ravinto pentuna. INC röntgenkuvauksia ja lausuntoja on ollut saatavilla vasta v. 2020 alkaen. Tähän mennessä on kuvattu 82 glenniä, joista 23,2 % oli normaalit kyynärnivelet, 31,7 % toinen kyynärnivel normaali ja toisessa lievä vaurio, 36,6 % molemmissa kyynärnivelissä lievä vaurio. Kyynärnivelen kasvuhäiriöön tullaan jatkossa kiinnittämään huomiota jalostusvalinnoissa, jotta tilanne ei tästä huonontuisi. (Kennelliiton jalostustietokanta)

Glennien lonkkaniveldysplasia tulokset ovat huonontuneet viimeisten 15 vuoden aikana. Noin 13 % kaikista Suomesta rekisteröidyistä glenneistä on röntgenkuvattu, mutta viralliset lonkkatutkimukset ovat yleistyneet viime aikoina. Lonkkatutkimuksessa käytetään asteikkoa A:sta E:hen, A tarkoittaa tervettä lonkkaa ja E on puolestaan huonoin tulos, jolloin koiralla on jo vakava-asteinen lonkkadysplasia. A-lonkkaisia glennejä on tällä hetkellä vain 3% ja C-lonkat omaavia glennejä on 55%, mutta huolestuttavinta on D-lonkkaisten suurilukumäärä eli 21%. Jalostustoimikunta miettii parhaillaan keinoja, miten voitaisiin parantaa glennien lonkkaterveyttä. (30.10.2023 Kennelliiton jalostustietokanta)

Glennien yleisin kuolinsyy on erilaiset syöpäsairaudet. Valitettavasti monet kuolleiden glennien omistajat eivät ole ilmoittaneet koiraansa kuolleeksi tai saatikka ilmoittaneet mihin koira on kuollut. Tämän takia tilastollinen materiaali on kovin pieni, eikä siitä voi vetää varmoja johtopäätöksiä glennien eliniästä tai syistä, mihin glennit ovat kuolleet. Tässä toivoisimmekin enemmän aktiivisuutta glennien omistajilta, jotta he ilmoittaisivat rakkaan glenninsä kuolinsyyn ja kuolinpäivämäärän kennelliiton jalostustietokantaan. 

Lähteet:

Glennien terveyskysely 2021
JTO
Kennelliiton jalostustietokanta

Lisää luettavaa:

Katariina Mäki: Koiran lyhyet raajat voivat aiheuttaa terveysongelmiaLappalainen Anu K., Pulkkinen Hanna S. M., Mölsä Sari, Junnila Jouni, Hyytiäinen Heli K., Laitinen-Vapaavuori Outi: Breed-typical front limb angular deformity is associated with clinical findings in three chondrodysplastic dog breeds

”Koirien terveys ja hyvinvointi ovat yhä keskeisemmässä asemassa koiranjalostuksessa. Osassa maista on tehty radikaaleja ratkaisuja liittyen koirien jalostukseen. Suomessakin terveyteen ja jalostukseen liittyvät asiat ovat nostattaneet paljon tunteita, sillä helppoja ja nopeita ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin ei välttämättä ole. Ratkaisuja on kuitenkin tehtävä, jotta rekisteröityjen rotukoirien vastuullinen kasvatustyö voi jatkua Suomessa tulevaisuudessakin ja sen arvostus säilyisi.” Kirsi Sainio FT, dosentti

Koirarodulla tarkoitetaan koirien ryhmää, joka on valikoivan jalostuksen avulla saatu luonteeltaan ja ulkonäöltään yhtenäiseksi. Koirarotujen suljetut rotukirjat, ne, jotka estävät ottamasta rotuun uutta verta ovat tavallaan tämän koirajalostuksen ongelman perusta. Erityisesti pienillä, harvinaisilla roduilla suljettu rotukirja vaan syö geneettistä monimuotoisuutta, kun oman rodun sisältä ei saada uutta verta. 

Osa muusta glennimaailmasta on vahvoja, vanhakantaisia koiramaita, jotka hitaasti lähtevät ymmärtämään linjasiitoksen, sisäsiitoksen kuin myös matatorijalostuksen haittoja. Pohjoismaiden ajatusta terveemmästä koiranjalostuksesta terveystutkimuksineen ja pienine sukusiitoskertoimineen on selkeästi monista ahdistavaa ylireagointia. Mitä se todellisuudessa ei ole. Tilanne vaan on oikeasti niin huono harvinaisilla, pienipopulaatioisilla roduilla.

Glennipopulaation kanta on niin pieni, että jos jätetään noudattamatta rotumääritelmän määrittämiä rajoituksia rodun ulkomuodon suhteen ja ruvetaan kasvattamaan vain terveydellisiä ominaisuuksia, rodun ulkomuoto saattaa muuttua ja geneettinen kanta pienentyä, koska jalostukseen käytettävien koirien määrä pienentyy entisestään. Selkeästi huoli rodun muuttumisesta ulkomuodon tai luonteen puolesta näkyi myös anonyymeissä kysymyksissä, joita saimme. Halutaan, että glenni pysyy glenninä niin luonteen kuin ulkomuodon puolesta. Tätä voi ajatella myös toisin päin. Jos jalostetaan vain ulkomuotoa, saatetaan lisätä sairauksia ja pahentaa jo olemassaolevia ja sama rajoittuneen koiramäärän käyttö aiheuttaa käytettävän koirakannan pienenemisen. Siihen glenneillä ei ole varaa, koska kaikkea mahdollista koirakantaa pitää käyttää rotumääritelmän mahdollistamin rajoin. Jos päätetään unohtaa jalostuksessa rotumääritelmä, päätetään unohtaa myös rotu.  

Vahvuudet ja mahdollisuudet

• Tuontikoiria pyritään edelleen tuottamaan uusia.

• Kasvattajien välinen yhteistyö jalostuskoirien hankinnassa niin hyvää kuin mahdollista.

• Kansainvälinen yhteistyö on olemassa, kynnys tuoda / viedä / keinosiementää koiria on hyvin matala  

• Jalostustoimikunnalla hyvät ohjeet ja suositukset

• Roturisteytykset tuovat avun geneettisen monimuotoisuuden saavuttamiseksi ja terveydellisten haittojen poisjalostamiseksi

• MH-luonnekuvauksen aktiivinen käyttö luonteen testauksessa tärkeää

• PEVISA auttaa ja tukee kaikkia kasvattajia terveydellisissä sudenkuopissa ja määrittää ne rajoitukset, joita on tehtävä terveyden parantamiseksi

Heikkoudet ja uhat

• Puhdasta, ulkosukuista käyttämätöntä jalostusmateriaalia ei enää ole.

• Yksittäisiä uroksia ja välillä narttujakin käytetään liikaa.

• Rotu kuolee lopulta sukupuuttoon, rodun kanta loppuu ja sairastuu niin, että sitä ei ole järkevää enää kenenkään jatkaa (eläinsuojelulaki)

• Geenipohjan supistuminen entisestään

• Paukku-/ääniarkuuden lisääntyminen tai aggressiivisuuden lisääntyminen glenneille normaalista käytöksestä poikkeavaksi.

Koiran terveystutkimus on keskeinen osa vastuullista omistajuutta ja kasvatustyötä, tuoden mukanaan lukuisia etuja kaikille osapuolille: koiralle, omistajalle ja kasvattajalle. Vaikka tarkoituksena ei olisi käyttää omaa glenniä jalostukseen, virallisten terveystutkimusten suorittaminen on silti suositeltavaa, ja erityisesti jalostuksen tavoiteohjelman (JTO:n) suositusten mukaiset tutkimukset voivat tarjota arvokasta tietoa.  

Omistajalle terveystutkimukset tarjoavat mahdollisuuden saada kattava kuva oman koiran terveydentilasta. Tieto terveystuloksista mahdollistaa ennaltaehkäisevän toiminnan, kuten harrastusmahdollisuuksien rajoittamisen ja erityisen huomion kiinnittämisen esimerkiksi tukilihaksiin. Tavallisessa arkielämässä koira altistuu erilaisille fyysisille rasituksille, ja terveystutkimukset auttavat omistajaa ymmärtämään, millaiset lähtökohdat koiralla on esimerkiksi nivelrikon kehittymiselle. 

Tutkimaton koira ei välttämättä ole terve koira. Useat sairaudet kehittyvät hitaasti, ja koirat voivat piilottaa kipunsa pitkään. Terveystutkimukset antavat omistajalle mahdollisuuden tunnistaa ja tiedostaa mahdolliset terveysongelmat varhaisessa vaiheessa. Tämä varhainen havaitseminen on avain ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Sairauksien eteneminen voidaan pysäyttää tai hidastaa, kun omistaja saa tietää koiransa terveydentilasta ajoissa. 

Kasvattajille terveystutkimukset ovat välttämättömiä sekä jalostuskäytössä olevien että ei-jalostuskäytössä olevien koirien osalta. Pelkästään jalostuskäytössä olevien koirien terveystulokset eivät yksinään tarjoa riittävää tietoa tulosten perinnöllisyydestä tai jalostusvalintojen vaikutuksesta. Ei-jalostuskäytössä olevat koirat ovat kuitenkin osa samaa pentuetta jalostuskoirien kanssa ja siten voivat olla arvokasta tietolähdettä jalostustyön kannalta. Jokainen terveystutkimus edistää rodun kokonaisvaltaista terveyttä ja vastuullista kasvatustyötä, sillä rodun terveystilanteesta saadaan kattava kuva ainoastaan tutkimalla mahdollisimman paljon rodun edustajia. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että koiran terveystutkimus on investointi koiran hyvinvointiin, omistajan mielenrauhaan ja rodun terveystilanteeseen. Se mahdollistaa varhaisen toiminnan, ennaltaehkäisyn ja vastuullisen kasvatuksen, mikä luo perustan pitkälle ja onnelliselle ystävyydelle koiran ja omistajan välillä. 

Lähteet:
https://www.tassuapu.fi/blogi/koiran-viralliset-terveystutkimukset/
Jalostuksen tavoiteohjelma 2024-2028

https://glennit.fi/degeneratiivinen-myelopatia-dm/
https://glennit.fi/crd3-pra-tutkimusohjeet/

Shopping Cart
Scroll to Top