Suomen Glennit ry:n 26.3.2024 pidetyssä vuosikokouksessa jäsenistö äänesti, että haluaa yhdistyksen aloittavan roturisteytysprojektin suunnittelun ja hakemuksen valmistelun. Prosessi on pitkä. Tutustu alla projektin vaiheisiin ja miten roturisteytyksissä paritukset etenevät.
Roturisteytys on hyödyllinen tapa parantaa koirarodun terveyttä ja vähentää perinnöllisten ongelmien riskiä
Roturisteytys on jalostuksen työkalu, jossa yhdistetään kahden eri koirarodun yksilöitä tarkkaan harkitusti ja valvotusti. Menetelmä pyrkii lisäämään geneettistä monimuotoisuutta ja vähentämään perinnöllisiä sairauksia ja ongelmia roduissa, joissa geneettistä vaihtelua ei enää ole. Ideana on, että valikoidut yksilöt toisesta rodusta tuovat terveyttä ja hyviä ominaisuuksia terveysongelmien kanssa painivaan rotuun ja monipuolistavat geenipoolia.
Suomessa Kennelliitto hyväksyy roturisteytysprojektin rotujärjestön hakemuksen perusteella. Projektin toteutuksesta vastaa rotuyhdistys tai -järjestö yhdessä kasvattajien kanssa.
Tapoja, joilla roturisteytys voi parantaa rodun terveyttä:
- Geneettinen monimuotoisuus: Roturisteytys lisää geneettistä monimuotoisuutta, mikä voi auttaa vähentämään sukusiitoksen haittavaikutuksia, kuten perinnöllisiä sairauksia ja vikoja.
- Sairauksien vähentyminen: Roturisteytys voi auttaa vähentämään perinnöllisten sairauksien, kuten lonkka- ja kyynärnivelongelmien, silmäsairauksien ja allergian/atopian, esiintymistä.
- Luonteen ja käyttäytymisen monimuotoisuus: Roturisteytys voi myös vaikuttaa koirien käyttäytymiseen ja luonteeseen. Yhdistämällä eri rotujen luonteenpiirteitä voidaan pyrkiä saavuttamaan toivottuja ominaisuuksia ja vähentämään taipumusta perinnöllisiin käyttäytymisongelmiin.
Roturisteytys voi tuottaa toivottuja tuloksia, kun se suoritetaan huolellisesti, suunnitelmallisesti sekä tiukasti valvotusti. Kennelliitto onkin laatinut tarkat ohjeistukset roturisteysprojektien toteuttamisesta ja Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on vahvasti mukana ohjaamassa ja valvomassa niin roturisteytyksen suunnittelua kuin sen toteutustakin.
Roturisteytysprojektin vaiheet
Klikkaa alla olevaa kuvaa, niin näet kuvan PDF-tiedostona.
Tässä vielä kaavion vaiheet:
Roturisteytysprojektin hakemuksen valmistelu ja hyväksyminen
1. Yleiskokous
Suomen Glennit ry:n yleiskokous päätti aloittaa roturisteytyshakemuksen valmistelun 26.3.2024.
2. Hakemus
Suomen Glennit ry:n jalostustoimikunta valmistelee hallituksen kanssa yhteistyössä hakemuksen, johon tulee liittää rodun kotimaan lausunto. Arvioitu kesto on noin vuosi.
3. Hyväksynnät – Osa I
Hakemuksen hyväksyminen rotuyhdistyksen (Suomen Glennit ry) ja rotujärjestön (Suomen Terrierijärjestö ry) yleiskokouksissa. Arvioitu kesto on kuukausia.
4. Hyväksynnät – Osa II
Suomen Terrierijärjestö esittää hakemuksen hyväksyttäväksi Kennelliiton jalostustieteelliselle toimikunnalle, ja tämän jälkeen hakemus menee Kennelliiton hallitukselle. Arvioitu kesto on kuukausia.
5. Projektisuunnitelma
Kun hakemus on hyväksytty Kennelliitossa, Suomen glenniyhdistys laatii yksityiskohtaisen projektisuunnitelman, joka vaatii hyväksynnän Suomen Terrierijärjestöltä. Suomen Terrierijärjestö esittää projektisuunnitelman lopullista hyväksyntää varten Suomen Kennelliitolle. Arvioitu kesto on noin vuosi.
Yllä kuvattujen vaiheiden aikakehys voi olla useita vuosia, riippuen järjestöjen päätöksentekoprosessin nopeudesta. Projekti voi kaatua missä tahansa hyväksyntäprosessin vaiheessa.
Roturisteytysprojektin toteuttaminen ja risteytyskoirien rekisteröinti
6. Toteutus
Terrierijärjestö voi siirtää projektin toteutuksen rotuyhdistykselle. Kasvattajat hakevat projektisuunnitelman mukaisesti Kennelliitolta luvan kunkin pentueen toteuttamiseksi. Risteytykseen käytettävien yksilöiden on täytettävä oman rotunsa PEVISA-ehdot ja JTO-suositukset.
7. Rekisteröinti – F1
Ensimmäisen sukupolven (F1) risteytyskoirat rekisteröidään Kennelliiton perustamaan FCI:n ulkopuoliseen FI RR-roturisteytysrekisteriin.
8. Jalostustarkastus
Kennelliitto kutsuu yhteistyössä rotujärjestön tai rotuyhdistyksen kanssa F1-jälkeläiset viralliseen käyttäytymisen ja ulkomuodon jalostustarkastukseen niiden täytettyä kaksi vuotta tai viimeistään ennen suunniteltua jalostuskäyttöä.
9. Rekisteröinti – F2
F2-F4-sukupolven risteytyskoirat voidaan rekisteröidä Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan päätöksellä ER-rekisteriin (erikoisrekisteri koirista, jotka eivät täytä FI-rekisteröintiehtoja).
10. Rekisteröinti – F5
F5-sukupolvesta alkaen risteytysjälkeläiset voidaan rekisteröidä suoraan FI-rekisteriin (rotukoirien kantakirjarekisteri).
Arvioitu kesto F1-sukupolven rekisteröinnistä F5-sukupolven rekisteröintiin on 10-15 vuotta.
Mitä roturisteytys tarkoittaa?
Roturisteytys on kahden eri koirarodun edustajan luvanvarainen parittaminen. Parituskumppaneista toisen tulee olla sitä rotua, mihin roturisteytysjälkeläiset rekisteröidään. Vasta F5-sukupolvesta alkaen risteytysjälkeläiset voidaan rekisteröidä suoraan FCI:n alaiseen Suomen Kennelliiton FI-rekisteriin (rotukoirien kantakirjarekisteri).
Alla olevasta kuvasta näet miten roturisteytyksen paritukset etenevät. Klikkaa kuvaa, niin näet kuvan PDF-tiedostona.
Askarruttaako joku mieltäsi? Kysy meiltä!
Tiedämme, että tämä roturisteytys aiheuttaa paljon mietteitä ja kysymyksiä. Älä pohdi yksin, vaan lähetä kysymyksesi meille anonyymisti lomakkeella. Vastaamme kysymyksiin kootusti ja keräämme kysymykset ja vastaukset verkkosivuillemme. Tästä pääset kurkkaamaan jo aiemmin esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin.
**
Lähteet:
Kennelliiton roturisteytysohje 4.5.2023: https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/roturisteytysohjetta-ja-projektisuunnitelmaa-paivitetty
Kennelliitto, Roturisteytysprojektit: https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-jalostus/roturisteytysprojektit (vierailtu sivulla 9.11.2023)
Kirsi Sainio 7.12.2021: https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/blogi/roturisteytyksista-voi-olla-apua-koiranjalostuksen-pullonkauloille (vierailtu sivulla 23.11.2023)
Mäki, K. & Kempe, R. 2023. Eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostaminen: Osa III: Koiranjalostuksen ongelmat ja valvontakriteerit. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 16/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 154 s